jalkahoito, roskakorit..Paluu Kampalaan!

Alan jo nakemaan absurdeja unia kuinka pian rynnistan prisman hyllyjen valissa ostoskarryjen kanssa, kuuntelen yleaksaa ja ajelen aitin autolla ympari hyvinkaata, laitan likapyykkeja koneeseen, otan jarkyttavan kuumat loylyt, kattelen leffoja koneelta, imuroin ympari pienta yksiotani... Jaatava pakkaskeli, kuuma suihku, hiustenleikkuu, jalkahoito, mustikkapirtelo, meikkaaminen, roskakorit (taalla kun roskat on epajarjestaytyneena ympariinsa), tonnikalasalaatti...

Viikko tyoleirilla Bukomerossa oli todella kiva kokemus! Paikka sijaitsi syvalla peltojen keskella ilman juoksevaa vetta tai sahkoa. Lahimmalle kaivolle oli matkaa noin 4 kilometria, joka mennessa ei tuntunut miltaan mutta tullessa olkapaat tuntui lahtevan irti ja lihakset oli koetuksella. Paivaohjelmamme alkoi aamuteella kello 7.30 ja oltiin pellolla toissa kahdeksalta, siina me bazungut rehkittiin missa afrikkalaiset leiritoverimmekin paahtavan auringon alla. Iltaisin leirinuotion jalkeen ei tarvinnut unta odotella, vaikka ymparilla oli elamaa, matoja, ampiaisia, lepakoita. Silti paluumatkallamme, matokerekan lavalla seistessa, olo ei olisi voinut olla rentoutuneempi!

Kaikki kalkinteon aloittamiseen on nyt ready, mutta kouluttajamme lahti mombasaan. Toivottavasti kouluttaja palaa matkaltaan piakkoin, silla koulut alkavat 1.2 ja kysynta tulee olemaan suuri!
Pojat on pyoritelleet paperia kaulakoruihin paivat pitkat, ja nyt koruja on iso sakillinen, noin 400. Odottakaa vaan jahka naette, ne on iihania :)

Charlesin visio orpokodin tulevaisuudelle on ns. orpolasten kyla, joita on Ugandassa Kampalan ulkopuolella siella taalla. Tavallisesti nama orpokodit on saaneet jonkun ulkomaalaisen, ison yrityksen sponsoroimaan, joka on ostanut orpokodille suuren palan maata. Talle maalle orpokoti rakentaa suuret asuintilat, yksi tytoille, toinen pojille, ja sitten koulun, sairaalan, opettajien rakennuksen... Oon kayny kattomassa kolmea tallasta "orpolasten kylaa", kaikki tosi hienoja, koripallokenttia, muzungut opettamassa, vapaaehtoisina, pelaamassa korista.. En tieda mika, joku niissa paikoissa karmii. Keskella peltoja, koyhassa kylassa avartuu yhtakkia tasaisen vehreaa nurmikenttaa, lapsia niken kengissa, koulu, sairaala, autoja -kaikki orpokotia varten! Lottovoitto kenelle tahansa ugandalaiselle, lapselle tai aikuiselle, se on varma! Kaikissa paikoissa on ollut se haaste, etta lapset ei opi ugandalaisen perustaitoja: maanviljelya, ruoanlaittoa, tiilien valamista, tai edes ugandalaista kulttuuria!
Kaytiin eilen kattomassa Charlesin kylaa, Mityanaa, jonne Charles unelmoi joku paiva muuttavansa lasten kanssa. Tosin, oltiin yhta mielta siita, etta maata taytyy olla myos ruoan viljelyyn jne, jossa lapset voi tyoskennella kun koulut on lomalla, ja orpokoti saa ruokansa.

Toissaviikolla Luwerossa kaikki opettajat haastateltiin uudestaan, uusien ohessa. Koulun johtajamme Sam halusi testata kaikkien opettajien patevyyden, ja kaikille opettajille annettiin kutosluokan matikan ja englannin paattokoe. Katsoin kokeet lapi jotka ei tosiaan paljoa vaatineet, mutta mulla on vahva aavistus ettei opettajat parjanneet kovinkaan hyvin..
Ulkoa katsottuna, koulumme Basajjansolo nayttaa koululta jonne jokainen vanhempi tahtoisi lapsensa laittaa, mutta valitettavasti sisalta puuttuu kaikkein olennaisin, ammattitaitoinen opetus. Mutta, toivomme etta seuraavaan haastatteluun saapuu ammattitaitoisia opettajia. Koululla vapaaehtoistaa nyt siis hollantilainen Bonnie. Jitan on maara poistua kuvioista tana vuonna, mutta on silti kovasti kritisoimassa parannusehdotuksia tulevalle lukukaudelle.. -arh!-