tallasta taalla

Keskiviikko oli viimeinen tyopaiva orpokodissa.
Juteltiin viimeisella viikolla, etta voisin koittaa kerata rahaa ja lahjoituksia orpokotia varten. Ensiksi pitaisi saada toimiva sivu lahjoituksille ja avata oma tili orpokodille. Orpokodilla on jo nettisivut, googlella varmaan loytyy kun laittaa Branches of Life. Tilin avaaminen kuitenkin vie aikaa, silla tilia avatessa pitaisi tallettaa vahintaan 100 euroa. Mikali saadaan rahaa, hankitaan lapsille moskiittoverkot ensimmaisena. Tahan mennessa kukaan pojista ei ole sairastunut malariaan, mutta orpokodilla ei riittaisi rahat laakarikayntiin ja laakkeisiin, hoitamattomana malaria on hengenvaarallinen...
Orpokodissa asuu nyt 9 poikaa, mutta orpokoti kattaa yhteensa 26 lasta, jotka asuvat huoltajien luona. Rahat riittavat yhteensa 16 lapsen koulunkayntiin. Tavoitteena on saada kaikki lapset kouluun. Toivottavasti sponsoreita loytyisi, kaulakorubisneksen lisaksi sitten. :)

Viimeisena paivana enkeli Josephin tuomat perunat olivat lopussa ja paatin antaa 20 euroa orpokodille poshon ostamiseen, mika on vahan reilu puolet 50 kg sakista. Ajattelin antaa Charlesin keksia mista saada loput rahat, joka soitti ensin kaverilleen, kavi siskollaan ja lopulta lainattiin rahat hanen aidiltaan. Ei kovinkaan kestava ratkaisu, mutta nyt heilla jokatapauksessa on riisia ja poshoa seuraavaksi kolmeksi viikoksi.

Torstaina, kuudelta aamulla lahti kyyti Luweroon yhdessa japanilaisen tyoleirin kanssa. Japanilainen tyoleiri alkoi touhuta rakennusprojektinsa kanssa, kun koulun rehtori, master Rajab, alkoi nayttaa minulle koulua. Koululla on ollut aikaisemmin 4 suomalaista vapaaehtoista, Mia ja Paula seka Inka ja Riikka. Tytot ovat olleet tehokkaita ja tehneethyvaa tyota: etsineet sponsoreitasuomesta ja rahoittaneet hyllyja, ovia, ikkunoita.. Koulu onkin itseasiassa alueen paras, koululla on patevia opettajia, kirjoja, vihkoja, tusseja, puukynia..
Rajabin puheen edetessa tulin kiusalliseen tilanteeseen, kun han alkoi nayttaa minulle ikkunoita josta puuttuivat ikkunalasit, opettajanhuonetta joka oli viela rakennustoiden alla.. Rajab ehdotti suoraan etta voisin etsia sponsoreita rahoittamaan nama hankkeet. Tuli tunne etta multa odotetaan rahaa, eika niinkaan mun henkilokohtaista panosta...

Mutta jokatapauksessa, koulussa kohtaamaa ongelmaa lukuunottamatta olen aivan rakastunut uuteen kotiini! Huoneeni ovi on sisapihalla, jossa naapurit pitavat lehmia, kanoja, lampaita, sikoja.. Pihalla kasvaa hedelmapuita ja on pieni keittokatos. Naapurit ovat todella mukavia, ja istuskellaan yhessa pihalla iltasin.. Tunnelma ei voisi olla lampimampi! :)

Ehdotin jo etta joku aamu kuudelta voin herata aamulypsylle, hih :)